Haaveilin jo kauan sitten omasta pihasta, jossa olisi omenapuu. Varmaan se on se aika tyypillinen omasta tuvasta haaveilevan unelma, varsinkin vanhojen talojen ja pihojen ystävänä. Ja kappas, unelmilla on tapana joskus toteutua ja nyt meillä on kaksi isoa puuvanhusta, pariskunta oikein. Ne venyttävät oksiaan aina vain pitemmälle ja pitemmälle ja kaartuvat katoksi pihan ylle. Ne tekevät taas tänä kesänä hedelmää, niin että osa niistä putoaa maahan, osa kiikutetaan portinpieleen ohikulkijoiden iloksi ja osa tuodaan sisälle asti syötäväksi. Kyläilijät saavat omenakassin mukaansa ja niitä viedään mennessämme tuliaisiksi. Kuistin ikkunoista avautuu suora omppupuu-maisema olohuoneen sohvalle saakka ja tämä onkin huikea vuodenaikojen mukaan vaihtuva taideteos.
6 comments
Onpas hauska paita! 🙂
Paita on Bobo Chosesin vanhaa mallistoa, oikea lemppari-aarre 🙂
Vanhat omenapuut ovat niin kauniita. Upeita kuvia, kerrassaan. Saiskin suuhunsa tällä hetkellä ompun, rouskis. 😉
Niin on! Kiitos. Lähetän täältä sulle virtuaaliomenan, ota koppi!
“Ne tekevät taas tänä kesänä hedelmää, niin että osa niistä putoaa maahan, osa kiikutetaan portinpieleen ohikulkijoiden iloksi ja osa tuodaan sisälle asti syötäväksi. Kyläilijät saavat omenakassin mukaansa ja niitä viedään mennessämme tuliaisiksi.” Ihanan idyllistä. Minäkin sain vastikään omenakassin kaveriltani ja voi miten iloiseksi siitä tulinkaan. 🙂
Kiva kuulla! Se on meilläkin kätevää, kun voi lahjoitella omenoita ja suurin osa saajista ilahtuu :). Omput on nyt pop 😉