Oi mikä kaunotar tarttui mukaani viikonloppuna Tampereen messukeskuksessa järjestetyiltä Supermessuilta, jossa pyörähdettiin katsomassa kasvihuoneita (tästä kasvihuone-aiheesta myöhemmin lisää). Tämän herkän ja lehtevän kasvin (tai paremminkin puun) nimi on Ginkgo Biloba eli suomeksi Neidonhiuspuu, joka on muuten maailman vanhin puulajike ja oli olemassa jo dinosaurusten aikaan. Näitä on parin vuoden aikana vilahdellut tasaiseen tahtiin lehtien kuvissa, blogeissa ja instagramissa ja aina olen ihastellut kasvin sorjaa vartta ja jättimäistä persiljaa muistuttavia lehtiä.
Tamperelaisen kukka- ja kaktuskauppa Opuntia :n kojun ohi kulkiessa katse kiinnittyi tutunnäköiseen kasviin ja eipä siinä kauaa sitten mennyt, kun kaupat oli tehty. Kasvi myytiin vielä kauniissa, patinoituneessa saviruukussa ja myyjän mukaan tämä viihtyy jatkossakin tässä melko ahtaassa kasvuastiassa.
Toivottavasti saan pidettyä kasvin elinvoimaisena pitkään, viihtyy kuulemma puolivarjossa ja pintamulta saa kuivahtaa kastelukertojen välillä.
“Neidonhiuspuu on jopa 1000-vuotiaaksi kasvava puu. Sen lehdet muistuttavat valloillaan olevia neidon hiuksia. Nykyään neidonhiuspuu kasvaa luonnonvaraisena vain Kauko-Aasiassa. Neidonhiuspuuta on pidetty Kaukoidän maissa pyhänä puuna monien parantavien ominaisuuksiensa ansiosta, mistä syystä se on ollut luostareiden erityisessä suosiossa.
Neidonhiuspuu on luokkansa ainoa elävä edustaja. Se kasvoi ja kukoisti jo dinosaurusten aikaan yli 270 miljoona vuotta sitten. Noin 7 miljoonaa vuotta sitten se katosi Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Neidonhiuspuuta pidettiin sukupuuttoon kuolleena lajina, mutta 1691 saksalainen botanisti Engelbert Kämpfer löysi neidonhiuspuun Japanista. Neidonhiuspuu oli selviytynyt muuttumattomana Kiinassa, jossa sitä kasvoi luostareiden ja palatsien puutarhoissa. Sieltä puunsiemenet levisivät Japaniin ja Koreaan.
Eurooppaan siemenet saapuivat 1700-luvun alkupuolella Kämpfernin mukana. Neidonhiuspuun ominaisuuksista kertoo sekin, että neljä puuta selviytyi Hiroshimaan pudotetusta atomipommista. Ne kasvavat Hiroshimassa vieläkin ja siksi niitä kutsutaan myös toivonpuiksi.” lähde: Vogel.fi
